Niiskuneiti lukee kirjaimia ja tekee muuta hauskaa muualla.

Täällä =)

Lukuharrastus on ollut jokseenkin hiljaista viimeaikoina. Yksinkertaisesti ei ole ollut intoa lukea. Käsityöt vain pyörivät mielessä ja pitkä työputkikin vähän painaa jo ja muutamat muut kotiasiat. =)

Mutta olen minä jotain lukenut. Lasten- ja nuorten kirjoja näköjään. ;)

Layton, Neil : Mammuttikoulu, 2009 (lasten)

Hauska ja jännittävä kirja. Paljon kuvia ja loppuratkaisuun liittyvä pieruhuumori kiehtoo varmasti nuorialukijoita. Kirjahan on lapsille suunnattu ja luulisin, että poikia se voisikkin kiinnostaa. Kirjassa ei ole paljon tekstiä.

MacAllister, M. I. : Orrin ja Usvasaarenperillinen, 2008 (lasten)

Kolmas osa Orrinin seikkailuja. Nämä kirjat ovat aika synkkiä ja aika pelottaviakin. Lapsille se on suunnattu ja onkin kirjastossa lasten eikä nuorten puolella. Se keikkuu kyllä mielestäni siinä rajoilla. Tykkään paljon näistä oravatarinoista. =)

DiTerlizzi, Tony ja Black, Holly : Spiderwickin kronikat II, toinen osa kolemesta Jättiläispulma, 2009 (nuorten)

Tuota noin... Ensimmäinen kronikka oli ihan mielenkiintoinen ja elokuvankin aijon tässä siitä katsoa. Mutta jotensakkin en ole enään niin innostunut lukemaan tätä toista kronikkaa. Ehkä liian samankaltaista, että jaksaisin innostua.

Marttinen, Tittamari : Viivi Pusu ja säihkyvät sukset, 2009 (nuorten)

Tämän kirjan kirjan kanssa minulla oli samanlainen olo kuin edellistä kirjaa lukiessani. Liian samankaltaista akaa jo olla. Jymähtänyttä. Mutta ehkä minä en kuulukkaan kohderyhmään. =D

Kivelä, Anneli : Katajamäellä kuohuu, 2009 (aikuisten romaani)

Tämän sarjan lukeminen on jokseenkin pakkolukua. Parista ensimmäisesta kirjasta pidin, mutta sitten alkoi tökkiä. Mielestäni teksti ei ole niin sujuvaa kuin muilla samantyylisä kirjoja kirjoittavilla. Turhaudun tämän tekstin kanssa. Kirjat ovat kyllä kovin suosittuja kirjastossa. Joten tämä ongelma on siis vain minun korvien välissä. =) Olen ikäni tykännyt lukea hömppää, mutta nyt on huomattavissa tökkimistä tässä suhteessa. ;) Olen siirtynyt lähes kokonaan lasten ja nuorten osastolle. Eikös se vanheneminen tälläistä aiheuta. =)

Löysinpäs tämmöisen mielenkiintoisen blogin : Hömpän helmiä

Sittenpäs luin sellaisen kirjan, jota olen mielessäni pyöritelly. Kyseinen sarja on todella kysytty kirjastossa ja sen ensimmäisestä osasta on tehty myös elokuva. EN vain oikein tykkää mistään kauhujutuista. Ystäväni kuitenkin suositteli minulle kirjaa sanoean "Kyllä sinä oikeastaan tykkäisit siitä kirjasta, se on rakkaustarina."

Meyer, Stephanie : Houkutus, 2005 (nuorten)

Tämän ensimmäisen osan luin muutamassa päivässä. Mikä on nopeaa minun mittapuullani ja ottaen huomioon ettei lukuintoa ole viimeaikoina oikein ollut. Kirja on mielestäni hyvin kirjoitettua soljuvaa tekstiä. Suomentajalla on varmasti osuutensa asiassa. Tykkään Harry Pottereista ja sen kaltaisesta fantasiasta, se ei ole pelottavaa. Sitä ei voi tapahtua oikeassa elämässä. Houkutuksen tapahtumat voisin kuvitella tapahtuviksi. Joo, olen aika höperö. Siksipä olen miettinyt uskallanko lukia seuraavia osia. Uusikuu odottaa jo tuolla, mutta luin Wikipediasta juonipaljastuksia ja en ole varma tykkänkö. ;) Olen melkoinen romantikkokin kirjojen suhteen, en voi sietää sankaritarta joka rakastaa ensin yhtä ja sitten onkin kahden vaiheilla. Pikkuseikka sinänsä, mutta ärsyttää aika paljon. =D

Houkutusta lukiessani mietin monenlaisia asioita. Muunmuassa sitä, että näinkö on, että kun joku aikoo murhata jonkun, murhaaja alkaa analysoida miksi aikoo tehdä mitä aikoo. Sivu tolkulla kirjoitetaan siitä miksi tähän on tultu. Kyllähän siinä uljas sankari kerkiää karauttaa paikalle ja pelastaa sankarittaren. Miten lienee oikeassa elämässä?

Tämmöistä tänään Niiskuneidin lukunurkassa =)

Kylläpäs tuo aika on taas kulunut nopeasti! Mitään en ole juuri lueskellut viimeaikoina. On ollut niin paljon muuta puuhaa. Joulua ja häitä ja hautajaisia ja uusia vuosia ja miljoonia käsitöitä odottamassa tekijäänsä. =)

Nyt uuden vuoden kunniaksi vaihdoin blogipohjan. Siksikin näin, kun entinen pohja ei jostain syystä toiminut enään, taustakuva meni jotenkin pirstaleiseksi. Tykkäsin siitä kyllä paljon. =) Mutta Lontoo on nyt täällä teemana samoin kuin käsityöblogissani. Matkailuhammasta kutkuttaa! Kerran olen Lontoossa ollut ja uudelleen halajaisin. Minulla jäi kyllä suutelematta Trafalgar Squarin leijonat joten enpä taida sinne enään päästä... Pitiköhän niitä muuten edes suudella?! No, jotain kuitenkin että sinne pääsisi uudelleen ja minä vain kuvasin ne. =)

Yhden kirjan olen tässä kiireen keskellä lukenut. Ja tykkäsin siitä kovasti, vaikkakin se muistutti aika paljon Harry Potteria ja Surkeitten sattumusten sarjaa. Nyt odotan lisäosia, jotta näen mitä tuleman pitää. Kirja on siis Sarah Prineas: Taikavaras, 2008.  Tämä oli ensimäinen osa trilogiasta ja siinä ei oikeastaan mikään jäänyt mietittyttämään niin on ihan mielenkiintoista nähdä mihin kirjailija vie sarjaansa... No, ehkä sitä voisin miettiä, että ketkä/kuka oli Conin vanhemmat?

Finlandia junior palkinnoista on kaksi vielä lukulautasella... Niistä siis myöhemmin. Oli vain pakko tässä välissä lukasta Maikki Harjanteen "Ilmaiset monot". =) Elämänkerrallinen kirja joka on hauskasti tekijänsä näköinen. Ei mitään turhia liipalaapoja vaan Minttumaisesti kuvitettua. Ihan lapsuus mielen tulvahti tätä lukiessa. Aika hienosti typistetty teos ja ilmeisesti oleellinen elämästä kirjoiettu, sillä kirja ei ole paksu niin kuin melkein kaikki elämäkertakirjat. =)

Hersyvää kerrontaa, hymyilytti monta kertaa. =)

14.11.2008 Käytiin sitten Jytyn porukoissa teatterissa. Musikaali oli nimeltään Keisarin Valssi ja teatteri oli Oulun kaupunginteatteri.

Esitys oli tulvillaan kaunista lavastusta ja komeaa laulua. Puvustuskin oli silmiä hivelevää, vaikka minusta tuntui, että naisten hameet olivat liian lyhyitä. Ehkä näin liikkumisen kannalta? Mutta silmät meinasivat juuttua näihin kellohelmoihin ja häiritä tarinan seuraamista.

Aleksanteri I:stä esitti Riku Pelo, myös Virtuososta tuttu laulaja. Hänen laulantaansa oli mahtavaa ja sitä kuunteli ilolla. Suurta iloa herätti rahvaan lauluesitys torilla. Siellä oli kyllä niin härskiä laulua että. Ei kainosteltu. Piti ihan vierustoverilta kysyä, jotta sanoiko noi oikeesti noin!? =D Tarina oli oikein kaunis prinsessa ja prinssi satu. En vain ehkä ollut oikeassa vireessä hempeilyille. =) Mutta normaalisti tykkään tälläisestä. Ja nyt se jäi ontoksi. Ihailin kaikkea muuta kuin tarinaa. Loppu mietitytti se jäi vähän kesken, vaikka toisaalta se loppui oikein haikean suloisesti. =)

Olipas kiva pitkästä aikaan päästä kulttuuri elämyksen pariin. ;)